Mirjamin valssi...

Muutama päivä sitten kuulin piiiiiiitkästä aikaa radiosta Marionin: Mirjamin valssin.
Siitä sain inspiraation tehdä tämän rannekorun. Inspiraationi johonkin koruun voin siis saada vaikka kuinka erilaisissa yhteyksissä ja missä vaan ja heti alkaa korvien välissä käydä hillitön suunnittelu!;0)  Jotenkin nämä värit ja sävyt tulivat ensimmäiseksi mieleeni ja malli on sama kuin edellisessä postauksessa olevassa korussa, mutta lupaamani kaksinkertainen.
Olen joskus maininnutkin, että tykkään värisekoituksista ja tässäkin olen sitä suosinut. Jotenkin tulee tuo yksivärinen paremmin esiin ja vielä kun lisää "ääriviivat" mattamustalla, niin jep jep...

Mexican sun...

Kuuntelin viime viikolla pitkästä aikaa Santanaa, joka on yksi lempiartisteistani. Blac Magic Woman, Oye Como Va ja monet muut...ai jai jai!
Siitä se idea sitten lähti!;0)
Malli on vanha, jonka suunnittelin silloin joskus, mutta toimii edelleen. Saman mallin mukaan teen uutta korua, mutta se pieni muokkaaja taas supattaa olkapäällä, joten värit on erilaiset ja teen siitä siitä kaksiketaisena. Kuva tulee, kun saan korun valmiiksi.

Buddhan kuvia ja "reumakoruja"...

Joskus kannattaa odottaa, että saa jotain mieluista. Näin kävi minulle, kun kuolasin noita Buddhatauluja Tiimarissa. Alkujaan taulut maksoivat yli seitsemän euroa ja toissa päivänä hinta oli enää 20centtiä/kpl.
Ostin välittömästi taulut ja heti sain vision kuinka hyödyntäisin ne korujen kuvaamisessa.

Ylempi koru on tehty, kun kaksi vuotta sitten sain tietää sairastavani fibromyalgiaa ja yli-liikkuvien nivelien syndroomaa. Tein korun lohdutuksesksi itselleni ja nyt sitä piti hieman tuunata, eli vaihtaa keskimmäinen helmi tuohon pieneen kividonitsiin. Materiaalit ovat hopea, sininen onyxi ja sodaliitti. Korun nimi on Lohdutus.

Alempi vamistui eilen ja siihen on käytetty Swarovski-kristallia(persikka), mustia lasihelmiä,hopeaa ja keskelle tälläsin Tensha-riipuksen.

Häivähdys lilaa...

Sain viime viikolla Villihelmen paketin, jossa oli kiitos-lahjana liloja helmiä ja hetihän niitä piti hyödyntää korviksiin.=)
Rannekoruun käytin putkia, jotka tein jo aikaa sitten Delicoista, lisänä mustia lasihelmiä. Tykkään erityisesti noista värisekoituksista, tulee jotenkin elävämpi pinta ja yksikään putki ei ole "kuvioltaan" samanlainen.=)
Kuvausta varten "pöllin" tyttären simpukan lainaksi ja kiinni jäin!;0)

Sekalaista seurakuntaa...

Tässä olisi toisataiseksi viimeiset noppikset, koska nopat loppuivat enkä tiedä milloin saan niitä  lisää.=)

Yksi uusi laukkukoru, jossa on Tensha-riipus ja lasihelmiä.

Kaulakoru:Black and White. Onpa tosi "eksoottinen" nimi korulle, mutta en tähän hätään muutakaan keksinyt.=)
Helmiäisriipus-ja kolikot, sekä mustia lasihelmiä.

Kuten edellisessä postauksessa lupasin, on tässä hieman positiivisempi postaus.=)
Perheemme hajoaa täksi viikonlopuksi, kun lapset lähtevät isälleni viikonlopuksi, minä töihin ja isäntä saa serkkunsa seurakseen. Sunnuntaina sitten yhdistymme jälleen ja nyt varaudumme paremmin ukonilmaan esim. otamme vettä varastoon, koska  tänne on povattu uutta myräkkää.
Kaunista viikonloppua ja nauttikaa jäljellä olevasta kesästä.=)

Analysoidaan kaikki kaunis rumaksi...

Kävin tänään mielenkiintoisen keskustelun taiteen analysoimisest ja sanomistahan siitä tuli. En ole koskaan jaksanut ymmärtää, miksi on analysoitava kaikki kaunis ympäriltään puhki.
Tänään minulta kysyttiin kysymys, jolla minut saa näkemään punaista.
-Mitä sinä haluat viestiä tällä tekemälläsi koruilla ja mitä kertoa itsestäsi?
-What???
En halua kertoa itsestäni mitään ja korut puhukoot puolestaan, mutta jos joku alkaa kuulla niitten juttelua ääneen, kannattaa kääntyä  lääkärin puoleen, minä en siitä vastuuta ota. Tahdon vain nauttia siitä, että olen perinyt kädentaidon lahjan ja tehdä niillä koruja!
Parasta kaikesta oli, että olin juuri tekemässä korua toiselle ihmiselle, joka toi minulle materiaalit ja vahvan vision minkälainen korusta pitää tulla, eli ei siinä paljon meikäläistä paljoa ole!

En myöskään ole ymmärtänyt leffojen, kirjojen, taulujen, musiikin, valokuvien, näytelmien ym. tiukkaa analysoimista. Voi olla väärässä, mutta mielestäni kaikki tällainen analysoiminen on suoranaista luovuuden raiskaamista ja syö tekijäänsä ja murentaa työn arvon!!!

 En varmaan muuten olisi niin näreissäni, mutta olen kasvanut ajatukseen kunnioittaa toisen ihmisen luovuutta ja tapaa tehdä taidetta kuka milläkin tavalla ja välttämättä minun ei tarvitse sitä edes ymmärtää ja yrittää sanoin tehdä tyhjäksi.Jokaisella on kuitenkin oma tapansa kokea ja tuntea asioita, eikä minun mielestäni ole vain yhtä oikeaa tapaa Voin  nauttia kauneudesta ympärilläni kuluttamatta sitä turhilla kommenteilla puhki.
 Aikanaan opiskellessani käsitöitä ryhmässämme oli rumasti sanottuna tällainen "tekotaiteellinen" henkilö, joka kerran tokaisi käsi nyhtäen leukaa erään opiskelijan tekemää silkkihuivia, että mikä dynamiikka! Siinä vaiheessa meikäläistä vietiin ja lujaa ulos, etten olisi analysoinut erästä henkilöä. Tunnustan, ehkä hän tajusi siitä huivista jotain mitä tällainen maalaistolla ei tajua! Minusta se oli kaunis ja kirjava.

Anteeksi ikävän sävyinen postaukseni, mutta en vain jaksa tällaista ajatumaailmaa, enkä sitä ymmärrä!

PS. Ensi kerralla lupaan jotain mukavampaa postausta.

Lisää korviksia, kun niitä kerran menee...

Nuo edelliset noppakorvikset eivät sitten jääneetkään mulle, koska nuori sukulais-tyttö tykästyi niihin ja halusi ne itselleen. En tietenkään voinut kieltäytyä, vaan ne lähtivät uuteen kotiin ja niinpä sitten tein itselleni uudet ja lisäsin nuo pallukat korviksiin!=)
Alemmat menevät myös sukulaiselle ja tein ne sopiviksi aikaisemassa postauksessa olevaan rukousnauhaan. Ihan mukava, että koruni kelpaavat ihmisille eivätkä jää nurkkiin pyörimään!=)

Kesärakeet kasvoillain.........olisivat tehneet kipeää!

Viime viikon torstaina saimme vartin kestävän kesämyrskyn. Se alkoi kuin sormia napsauttamalla ja tuuli pyöritti puita melkoisella voimalla ja vettä satoi niin rajusti, ettei pellon toiselle puolelle nähnyt. Pahinta oli kuitenkin raekuuro, joiden pelkäsin tunkeutuvan katon läpi. Eihän nuo isoja rakeita ole, mutta kyllä ne kipeää olisivat tehneet. Onneksi meidän bändi oli sisällä ja pientä paniikin tynkää aiheuttivat kahdessa nuorimmaisessa lapsessa.
Toissa yön myräkästä ja elosalamista tajunnut ottaa kuvia, mutta oli ne kyllä hienoja. Tosin sähköt menivät illalla vähän ennen kymmentä ja palautuivat eilen päivällä kahden maissa. Pahinta tässä myräkässä oli, ettei tullut edes vettä ja jouduin olemaan aivan liian pitkään ilman kaffea!;0)

Noppia kansalle ja muuta mukavaa...

Kesän pahimpien helteiden jälkeen onneksi tuli ainakin hetkeksi hieman viileämmät ilmat ja pääsin taas koruilun makuun. Ensimmäiseksi tein itselleni korvikset nopista, jotka on hankittu Villihelmestä.

Seuraavaksi tein pitkästä aikaa rannekorun hopeasta ja helmiäisestä. Kannatti kaivella kätköjä, koska sieltä löysin nuo hopeat ja helmiäiset.=)

Edelleen kätköistä löydettyjä aarteita. Hommasin vuosia sitten tuon ristin ja Kristus-riipuksen ja monesti niistä on pitänyt koru tehdä, mutta jostain syystä en ole saanut aikaiseksi. Nyt sitten päätin saada niistä valmiin korun ja tällainen niistä sukeutui. Korussa on hopeaa, helmiäistä ja  värjättyä turkoosia.

Tämän päivän viimeinen koru on yllätys yllätys...kätköjen joukosta bongattu donitsi. Laitoin siihen hopeasta tuon yksinkertaisen lenkin ja vaijeriin laitoin mustia lasihelmiä ja väliin matta sinisiä Delicoja. En nyt juuri muista, mikä tuo korukivi on. Tuntui muuten mukavalta saada taas valmista aikaan, paitsi siinä kohtaa kun hopealanka tunkeutui kynnen alle. Enkä edes kironnut perinteiseen tapaan ensimmäisen, vaan maltoin jopa henkäillä laskea kymmeneen!;0)